sinun surusi ja onnesi

astuin kynnyksen ylitse

ehdin tuskin eteiseen

kun sinä jo tulit

astuit lähelle ja halasit

sinä itkit ja

minä itkin

sillä niin se on aina ollut

(mutta tänään olet onnellinen ja minäkin hymyilen)

juuri nyt näen

välähdyksiä

elämästä jota

haluaisin elää

sitten hetkiä

elämästä jota

elän juuri nyt ja

huomaan etteivät ne ehkä olekaan kaksi eri elämää

hassu tunne

kun nauraa niin paljon

että vatsaan sattuu

ja laulaa niin lujaa

että ääni hukkuu

kun kadottaa ajan

vaihtuvaan maisemaan

ja uppoaa lumeen

reunoja myöten

(onneksi joku veti irti)

viime viikonloppu

oli viiniä ja

pehmeitä ajatuksia

oli naurua ja

villiä naurua silloin

kun tanssimme

(pyörimme kuin hullut keskellä olohuoneen lattiaa)